Text: Calvarium. Herrame On Saapuva.

Kostonkuu joi verta tuhannen kristityn
HA¶yryA¤vA¤n maljan heidA¤n kalloistaan
Edes aseet ruosteiset eivA¤t itkeneet
Ne vihdoin saivat nauttia veriteoistaan

Ei auta parhain miekkakaan
Ilman miestA¤ ja tahtoa takanaan
Heikko kansa (joka) luottaa jumalaan
JA¤A¤ aina tappiolle - kuolemaan

Suru nousee uuteen loistokkaaseen kunniaan
Vaikkei herran kansaa tA¤A¤llA¤ kukaan surekaan
Kun tanner verestA¤ juo jA¤lleen humalaan
Syksyn pakkastuuletkin saa kosto juopumaan


Vanhan kirkon raunioille
Ei elA¤mA¤ tee paluutaan
Herramme on saapuva
Vallitseva ikuisuutenaan
Helvetin kunnia mukanaan