Text: Indica. Kadonnut Puutarha. Äänet.

Kerran sielun juuren, kaiken tarkoituksen
silmasta silmaan ma nain
Aioin salaisuuden aaniin punoa
vain katteni jalkia jai

Suljettuna lipas, suurin aarre
ettei ihminen tahria voi
Turhuudesta mielen hulluudesta moni kantele karrella soi

Pois aanet
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois

Tunnen kun ne katsovat
mun seinilla on silmia miljoonia
Hukkaan menneet unelmat
ne koittavat mun kasia liikutella
Kerron heidan tarinat
ja jonkun huomaan seinaltani kadonneen
Vaikka peraan huudan, naurun kuulen vain
Ei paljasta minne menee

Pois aanet
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois

Jonkun seinalla on tyhja paikka
jonne jalkeeni vaellan
Kuuntelethan mua, kuuntele, kun kerron kalleimman tarinan
Teethan kaiken, mita itse uskaltanut en
Lupaan palkinnon saat
Silloin vasta ymmarran
ja valmis olen jalkeni jattamaan

Pois aanet
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois

(Merci a Alexandre pour cettes paroles)