Text: Indica. Kadonnut Puutarha. Ikävänkantaja.

Jos saisin menneen uudestaan
luotas lahtisi en koskaan
Ei, en etsisi kauempaa

Vaan piti kiertaa maailmaa
nahda kaikki mita saada voin alla tahtien
harhailin teilla pimeyden

Taivaalla loistat kun musta on maa
Voi kuinka sinua kaipaankaan
Jos rakkaus on ikuinen ei aikakaan
voi lohduttaa ikavankantajaa
Mun liekit palaa
sun valolle vaan
mun soihdut palaa

Viimein oon maani loytanyt
rakkailleni luvannut
enaa etsi en, tanne jaan

Niin mina solmin seppeleen
Hiekan tomuun kodin teen
Kai juuret kasvaa hiljalleen

Taivaalla loistat kun musta on maa
voi kuinka sinua kaipaankaan
Jos rakkaus on ikuinen
ei aikakaan
voi lohduttaa ikavankantajaa
mun liekit palaa
sun valolle vaan
mun soihdut palaa

(Merci a Alexandre pour cettes paroles)