Text: Indica. Kadonnut Puutarha. Pahan Tarha.

Annatko anteeksi, eilen oli pakko menna taas
Luulin on sen aidan takana todellinen maa
Oisin sen kanssasi jakanut kylla myohemmin
Mutta aita on aina ensin ylitettava yksin

Ja juoksin harhaan, mutta polun vain loytaa ken kokeilee
Kuin kesan varsaa mua kaatavat kivet maa heittelee
Jos pahan tarhaan mina vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden nakee vain ken antaa katseen vaeltaa

Kerroit, ken sokeena juoksee niin kaiken kadottaa
Silti anna mun menna ma hetken vain tahdon taivaltaa
Sieluuni karttoja piirtaa ja menna merten taa
Silla kerran, vain kerran, nuo niityt minulle kukoistaa

Ja juoksin harhaan, mutta polun vain loytaa ken kokeilee
Kuin kesan varsaa mua kaatavat kivet, maa heittelee
Jos pahan tarhaan mina vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden nakee vain ken antaa katseen vaeltaa

(Merci a Alexandre pour cettes paroles)