Text: Kotiteollisuus. Kirjoittamaton.

Nainen, sina¤ olet metsa¤, olet
vihrea¤, hyva¤
mina¤ olin pieni poika, joka
eksyi sinuun
nyt en ole pieni ena¤a¤, en
ole pieni ena¤a¤
silti en tieda¤ mita¤ tehda¤, en
tieda¤ mita¤ teen

Sylissa¤si kuu ja sylissa¤si
aurinko, ta¤hdet
verhonasi keva¤a¤n silmut ja
syksyn lehdet
sanasi niin la¤mpima¤t tai
sanasi ja¤iset
niihin voisin hirtta¤ytya¤
niihin sanoihin

Kirjoittamaton (keva¤tja¤a¤t, sinun silma¤si ovat)
kirjoittamaton (syysja¤a¤t, ajatuksesi ovat)
kirjoittamaton (keva¤tja¤a¤t, sinun silma¤si ovat)

Kylla¤ tuolle varrelle
noille muodoille
kosijoita la¶ytyisi, kylla¤
ottajia olisi
miksi otit siis minut, otit
mita¤tta¶ma¤n, huonon
joka ei sanaansa pida¤, ei
ole kunnon mies

(x2):
Kirjoittamaton (keva¤tja¤a¤t, sinun silma¤si ovat)
kirjoittamaton (syysja¤a¤t, ajatuksesi ovat)
kirjoittamaton (keva¤tja¤a¤t, sinun silma¤si ovat)
kirjoittamaton