Text: Kotiteollisuus. Loveen Langennut.

Paivat ovat kuin horteisten,
kylmien oiden valoa
tai musta, pitka tunneli
jonka paassa nakyy vain janoa, sanoa
en osaa sita paremmin
itkisin nyt vaikka selvinpain
katsoin taakseni ja suolapatsaaksi
naille kulmille jain

Saat vastustamaan Jumalaa
saat vastustamaan koko maailmaa
loveen langennut olen
en tieda onko ilta vai aamu
Olen elanyt kanssa elavien
nyt kuolen pois kanssa kuolleiden
loveen langennut, olen
ja kuljen kalpeana kuin haamu

Loveen langennut

Kuljen kuin pikkupoika
tuijotan kenkiani tai katua
ei ollut prinssia ei prinsessaa
ei ollut kaunista satua, vaan katua
en osaa ja vaikka pullostani
ei riita ehka kuin huikkaan
silti sille laulan ylistysta, sen suojaan
povariin tuikkaan

Naen nailla sameilla silmillain kun se saapuu
kuolema kulkee mustissaan ja kaatuu
vihdoin maailmani enka osaa pelata
enaa kovaan maailmaan ei tarvitse herata