Text: Mokoma. Nujerra Ihminen.

Hengitan raskaasti, keho kavahtaa
olen enemman kuin alasti
en pelkaa jumalaa

lasken alas hyveeni
riisun paaltani moraalin
en tieda onko nain parempi
aion kokea sen kuitenkin

olan kantanut paallani jotain painavaa
tahdon tuntea luontoni
ihmisyyteni nujertaa

niin olen mina niinkuin sina
niin olen mina sita mita sinakin

[Chorus]
Olen joki joka padotaan
olen metsa joka poltetaan
peto joka vangitaan, rauta hakkiin suljetaan
olen tila joka aidataan
liekki joka sammutetaan
tahdon sisimpani vapauttaa
ihmisyyteni nujertaa

Elain inhimillinen
ihminen elaimellinen
ihmisyys vahemman kuin ihminen
elaimellisyys selita elainta ei
tahdon tilat nuo tunnistaa
rajapintoja koskettaa
en iskea vain kipinaa vaan roimuun hulmahtaa

olen selka vaarana kantanut painavaa
aion jattaa sen taakseni
elaimeni tunnustaa

Olen joki
olen pato
olen metsa
olen palo
olen tila
olen aita
olen peto
olen rauta
olen joki
olen pato
olen metsa
olen palo

Tahdon sisimpani vapautaa
ihmisen nujertaa